26th October 2018
FW1

Kun puhutaan vedenlaadusta, tarkoitetaan yleensä juomaveden ja muun talousveden tuotantoa. Erityisesti juomaveden laatua tarkkaillaan, jotta vedestä ei löydy esimerkiksi bakteereita, jotka estäisivät sen käytön. Laajemmin tarkasteltaessa käsite kattaa kuitenkin paljon muutakin. Sillä voidaan nimittäi

FW2

n tarkoittaa myös vesistöjen luonnotilaa ja sitä, miten hyvässä kunnossa vesistöt ovat. Vesistöjen vedenlaatuun vaikuttaa sinilevän esiintyvyys. Viime vuosina sinilevä on yleistynyt Suomessa, joten tätä puolta tarkkaillaan nykyään paljon. Monet maat säätelevät vedenlaatua lailla. On kuitenkin olemassa myös sellaisia valtioita, joissa vettä on tarjolla niin vähän, että vettä ei voida säännöstellä. Tällöin vettä tulisi kuitenkin keittää ennen kuin sitä voi juoda. Keittäminen tuhoaa kaikki veden bakteerit ja muut eliöt.

Pohjavesien tilanne

Suomesta löytyy melkein 4 000 vedenhankintaan käytettävää tärkeää pohjavesialuetta. Lähes kaikkien niiden tilanne on hyvä. Alueita, joissa Pohjavesi luokitellaan riskialueeksi, on noin 350. 2010-luvulla näiden riskialueiden määrä on noussut noin sadalla, joten siinä mielessä vesiemme tila näyttää hieman huolestuttavalta. Esimerkiksi Etelä-Suomen pohjavesitilanne on menossa huonompaan suuntaan. Tämä johtuu siitä, että siellä on paljon ihmistoimintaa, joka heikentää vedenlaatua. Noin sata riskialueista on tilaltaan huonoja. Näiden vettä ei siis voi enää käyttää juoma- tai talousvetenä. Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä 150 selvityskohdetta, joiden pohjavedestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Parhaimmassa tapauksessa edes osa näistä voisi olla tilaltaan hyviä ja niitä voisi käyttää pohjavesialueina.

Pohjavesialueen luokitteleminen riskialueeksi tapahtuu monien tutkimusten kautta. Alue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun sieltä on löytynyt haitallisten aineiden pitoisuuksia. Näissä tapauksissa veden tila voi heikentyä huomattavasti ilman suojelua. Tällä hetkellä kuitenkin suurin osa riskialueista on vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Suurinta osaa voidaan siis käyttää pohjavesialueina. Tilannetta tulee kuitenkin tarkkailla jatkuvasti. Joillakin riskialueilla on jouduttu sulkemaan joitakin vedenottamoita ja tehostamaan raakaveden käsittelyä haitallisten pitoisuuksien poistamiseksi. Haitallisten aineiden pitoisuudet eivät siis vaikuta talousveteen, sillä ne poistetaan ennen kuin vesi päätyy ihmisten koteihin. Riskitekijöitä pohjavedelle ovat muun muassa pilantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapidossa käytetty suola, torjunta-aineet, joita on käytetty joskus, tuotantoeläimet ja tietenkin myös teollisuusalueet.

Hyvän vedenlaadun kriteerit

Vedenlaatua mitataan monilla eri tavoin, koska saastunut vesi talousvetenä voisi aiheuttaa paljon sairastumisia. Juomavedeksi kutsutaan sellaista talousvettä, joka kelpaa juotavaksi tai ruoanlaittoon sellaisenaan. Juomavesi on kirkasta ja sen tulisi myös sisältää kivennäisaineita. Jos juomavedessä on haitallisia aineita, ne paljastuvat äkkiä makuhaittojen muodossa. Jos juomavettä pullotetaan, sen täytyy mennä läpi kriteereistä, jotka ovat vesijohtovettä tiukemmat. Talousveden kriteerit voivat olla hiukan väljemmät. Talousvettä voidaan käyttää esimerkiksi astioiden tai pyykkien pesuun sekä suihkussa käytettäväksi pesuvedeksi. Teollisuudessa käytettävän veden laatukriteerit ovat huomattavasti väljemmät. Teollisuusyritykset saattavat hankkia itse veden luonnosta ja puhdistaa sen. Tällainen tulee yrityksille halvemmaksi kuin valmiiksi puhdistetun ja korkeammin hinnoitellun talousveden käyttäminen.

FW3

Laatua tarkkaillaan mittaamalla happipitoisuutta, ravinteikuutta, happamuutta ja veteen liuenneita aineita. Luonnonveden laatu on riippuvainen hapesta. Hapettomassa vedessä elää vain anaerobista elimistöä. Myös veteen liuenneet ravinteet ja mineraalit käyttäytyvät eri tavalla hapellisessa kuin hapettomassa vedessä. Juomaveden maku on parempi silloin, kun vesi on hapellista. Fosfori ja typpi ovat niitä ravinteita, joita seurataan tarkasti. Erityisesti fosfori on eliökunnalle välttämätön ravinne. Veden rautapitoisuutta tarkkaillaan myös tarkoin. Rautaa voi liueta veteen kallio- tai maaperästä. Rauta on varsinkin suurissa määrin haitallista elimistölle, joten veden rautapitoisuutta täytyy pitää silmällä erityisesti sellaisilla alueilla, joissa on paljon kalliota. Muita haitallisia aineita ovat arseeni ja mangaani, joita niitäkin esiintyy vedessä silloin tällöin.

admin

Click Here to Leave a Comment Below

Leave a Reply: